Näyttääkö Yesteryear peiliä yhteiskunnalle vai onko kyseessä myyntikikka?
Caro Claire Burken esikoisromaani, manosfääri, tradwife-ilmiö, usa:n politiikka ja kirjallisuuden rooli yhteiskunnassa
ILONA TUOMALA
Nykyään sosiaalinen media tuntuu määrittelevän sen, mikä on suosittua. Tämä pätee myös kirjallisuuteen. Jos booktokissa ja muualla somessa puhutaan jostain tietystä kirjallisuuden genrestä tai kirjasta, on hyvin todennäköistä, että tämä genre tai kirja nousee nopeasti luetuimpien joukkoon.
Voiko samaa soveltaa kirjan teemaan ja aiheisiin? Eikö kirja, joka käsittelee kuumimpia puheenaiheista myisi hyvin? Ainakin se saisi monet ihmiset somessa puhumaan.
Toisaalta, kirjallisuus heijastaa yhteiskuntaa ja aikaa. Yesteryear-romaani (2026) käsittelee ajankohtaisia aiheita. Ehkä jopa vuoden 2026 kaikista puhutuimpia aiheita. Onko kyseessä myyntikikka, vai peilaako kirja tämänhetkistä yhteiskuntaa?
Caro Claire Burken Yesteryear-esikoisromaani on heittämällä vuoden 2026 kevään ja kesän puhutuin kirja. Kirjan pääaiheet; tradwife-ilmiö, manosfääri, uskonto ja USA:n politiikka ovat polttavia puheenaiheita somessa ja sen ulkopuolella. Romaanin juju lieneekin juuri siinä, että kirja käsittelee nimenomaan niitä aiheita, joista käydään kiivasta keskustelua juuri nyt.
Tradwife: tulee englanninkielen sanoista trad, eli traditional ja wife. Suomennettuna traditionaalinen vaimo tai perinteinen vaimo. Korostaa perinteisiä ja konservatiivisia sukupuolirooleja naisen ja miehen välillä, esimerkiksi kotiäitiyttä. Termi ja ilmiö levinnyt erityisesti 2020-luvulla mediassa.
On tietenkin vaikeaa eritellä niitä kaikkia syitä, miksi joku tietty teos nousee viraalille tasolle. Joskus kyseessä on hyvä markkinointi ja joskus kyse voi olla myös tuurista. Tämän teoksen kohdalla ajoitus on ollut selvästi kaiken A ja O. Burke on taidokkaasti valinnut puhuttavimmat aiheet ja kirjoittanut niistä viihdyttävän kirjan.
Tätä viraaliuutta tietenkin auttaa se, että kirja on hyvin helppolukuinen. Romaanin kieli ei ole mitään taidokkainta, mutta ei myöskään surkeaa. Teos on kirjoitettu viihdyttäväksi, koukuttavaksi ja helpoksi luettavaksi.
Kirja julkaistiin vuonna 2026 huhtikuussa. Maaliskuussa televisiotoimittaja Louis Theroux julkaisi Netflixiin dokumentin Inside the Manosphere. Elokuussa influensseri Nara Smith kertoi Call Her Daddy -podcastissa, että tahtoisi etteivät ihmiset kutsuisi häntä tradwifeiksi. Myös USA:n politiikka ja oikeiston nousu ovat olleet niin otsikoissa kuin myös Burken esikoisromaanin sivuilla.
Yesteryearin päähenkilö Natalie on “tradwifeinfluensseri”. Hän asuu aviomiehensä ja viiden lapsensa kanssa maatilalla. Natalie tekee someen kontenttia idyllisestä perhe-elämästä, orgaanisesta ruoanlaitosta sekä uskonnollisesta ja perinteisestä kasvatuksesta. Eräänä päivänä Natalie herää 1800-luvulta samasta talosta ja saman perheen luota, muttei talo eikä perhe tunnu oikealta. Kirjassa seurataan Natalieta kahden aikajanan kautta.
Romaanista on vaikeaa löytää henkilöhahmoja, joista voisi tykätä. Jokaisella henkilöllä on omat oikkunsa ja ongelmansa. Natalie on ehdottomasti epämiellyttävä henkilö, mutta huono henkilöhahmo hän ei ole. Natalien hahmo tuo kirjaan syvyyttä ja mielenkiintoa. Ajoittain lukija saattaa tuntea myös sääliä häntä kohtaan. Helsingin Sanomien haastattelussa Burke kertoi rakastavansa Natalieta siitä huolimatta, ettei hän käyttäydy hyvin eikä ole mitenkään kiltti ihminen.
Manosfääri on termi, jota on vuonna 2026 viljelty jokaisessa mediassa. Viimeistään Louis Therouxin dokumentin jälkeen jokainen varmasti tietää mitä manosfääri tarkoittaa, tai ainakin on kuullut tämän termin.
Manosfääri: keskiössä on antifeministinen liike. Korostaa äärikonservatiivisia arvoja ja naisvihaa. Koostuu miesten oikeuksia ajavista keskustelupalstoista ja nettiyhteisöistä.
Manosfäärin ideologia on ollut selvässä nousussa jo muutaman vuoden ajan. Terminä se on yleistynyt huomattavasti parin vuoden sisällä aivan tavallisissa arkikeskusteluisssakin. Therouxin Netflix dokumentti oli vain jäävuoren huippu, eikä käsitellyt aihetta pintaa syvemmältä. Siitä huolimatta dokumentti oli suuri hitti ja sai paljon huomiota. Manosfääri kiinnostaa kaikkia, syystä tai toisesta.
Burke sijoitti manosfäärin omaan esikoisromaaniinsa. Natalien aviomies päätyy keskustelupalstoille, jotka edustavat mansofääriä. Tähän ei kuitenkaan keskitytä kirjassa sen enempää, vaan aihe aikalailla pyyhkäistään maton alle muutamaa mainintaa lukuun ottamatta.
Tradwifeinfluenssereitä on noussut esiin somessa vuosien saatossa. Näistä oikean elämän influenssereista Burke saikin ideansa kirjan kirjoittamiseen. Kirjan alussa mainitaan, etteivät henkilöhahmot perustu keneenkään oikeaan ihmiseen. On kuitenkin sanomattakin selvää, että kirjan päähenkilön luomiseen Burke on ottanut inspiraatiota Ballerina Farm nimisestä some tilistä, jonka takana on Hannah Neelman. Neelmanin kontentti edustaa juuri sellaista kontenttia, jota kirjan päähenkilö pyrkii tekemään.
Nara Smith on toinen nimi, joka varmasti tulee monilla mieleen, kun puhutaan tradwife-ilmiöstä ja somesta. Smith tunnetaan videoistaan, joissa hän valmistaa upeissa asuissaan ruokia alusta asti itse. Ruoat ovat sellaisia, joita kukaan ei koskaan valmista alusta saakka, kuten purkkaa tai muroja. Ruoan lisäksi hänen lapsensa ja perhearki on ollut näkyvillä videoissa.
Nara Smith vieraili tunnetussa Call Her Daddy -podcastissa elokuussa 2026. Podcastissa Smith luki tradwife-sanan määritelmän ja kertoi, ettei määritelmä koske häntä millään tasolla. Ruoanlaittoa hän kuvaili intohimokseen. Hän kertoi, että tykkää laittaa ruokaa ja joutuu kokkaamaan itse terveysongelmien vuoksi, mutta se ei tee hänestä tradwifea.
Määritelmän mukaan tradwife on kodinhoitaja kun taas mies on se, joka tuo leivän pöytään. Tradwifeinfluenssereiden kohdalla asia on kuitenkin mutkikkaampi. Aivan kuten Yesteryearissa Natalie tienaa perheensä tulot, eikä mies olekaan se, joka tuo rahat kotiin.
Vaikka tämän tyyliset influensserit korostavat traditionaalisia sukupuolirooleja, tässä tapauksessa nainen tuo suurenkin leivän pöytään, jos some tili kerää paljon huomiota. Joten asia ei ole niin mustavalkoinen.
Kirjassa Natalien aviomiehen isä pyrkii USA:n presidentiksi. Sitä ei koskaan tuoda esille, mitä puoluetta hän edustaa, mutta se on luettavissa rivien välistä erittäin helposti.
USA:n politiikka on puhuttanut ihmisiä entisestään Donald Trumpin noustua presidentiksi uudestaan vuonna 2025. Ja tietenkin some tuo politiikan ihmisiä lähemmäs päivittäin, joka tekee politiikan seuraamisesta erittäin helppoa, jopa väistämätöntä.
Helen Lewis kirjoitti jo vuonna 2019 The Atlantic -lehteen, että antifeminismi ja äärioikeisto yhdistyvät, sillä molemmissa on kyse samoista narratiiveista, kuten rodusta ja lisääntymisestä. USA:n oikeistopolitiikalla on siis selvä yhteys manosfääriin Burken teoksessa. Manosfäärin kautta on tietenkin selvä yhteys tradwife-ilmiöön
“Kirjallisuus ei ole ainoastaan sisältönsä puolesta mitä voimakkaimmin määräytynyt aikansa todellisuudesta, vaan kirjallisuus on myös yhteiskunnallinen ‘teko’”
-Lisa Steinby, 2013
Sosiaalinen media on jatkuvasti läsnä niin kirjailijoiden kuin myös lukijoiden elämissä. Ei olisi ihme, jos kirjailija saisi ideansa teokseen somen kautta. Toisaalta sosiaalisessa mediassa keskustellaan ajankohtaisista aiheista. Niin tehdään myös kirjallisuudessa ja on aina tehty.
Burken Yesteryear peilaa selkeästi modernia maailmaa ja sen ongelmia. On jokaisen lukijan itse pohdittava onko teoksen teemat sijoitettu tekstiin myyntikikkana vai onko kyseessä kirjallisuuden yhteiskunnallinen teko.
LISÄÄ LUETTAVAA AIHEESTA